Kuuntele kehoasi – mitä se tarkoittaa?

Kuuntele kehoasi. Tee, mitä olet aikaisemminkin tehnyt. Tee, jos tuntuu hyvältä. Tällaisia ohjeita raskaana oleville ja synnyttäneille usein sanotaan, kun puhutaan siitä, miten olisi hyvä liikkua ja treenata.

Entä, jos ongelman ydin onkin siinä, että pitäisi kuunnella nyt sitä ääntä, jota olet aina yrittänyt olla kuuntelematta? Sitä ääntä, joka yrittää sanoa: hidasta, kevennä, nyt sattuu, tänään kaipaan lepoa, tää on hullua, lepää välillä…

Kuva: Petri Mast 2015. Ensimmäinen kolmannes esikoisen raskausajasta.

Urheilija on tottunut treenaamaan kovaa, tottunut viemään kehoa äärirajoille – ja niiden yli. Se on osa urheilijan mindsetiä. Sitä on tottunut antamaan ihan kaikkensa, on tottunut venymään ja haastamaan itseään. Urheilijan mindsetiin kuuluu se, että yrittää jatkuvasti kehittyä ja ylittää itsensä.

Itse lasken urheilijoiksi käytännössä kaikki liikkuvat äidit, ei tarvitse olla kilpaurheilija, vaan “athlete brain”-ilmiö koskettaa monia kuntoliikkujiakin. Oman kehon kuunteleminen on taito, joka pitää opetella.

Miten yhtäkkiä raskauden aikana tai juuri synnyttäneenä osaisi skaalata treenejä, kuunnella omaa kehoa ja tulkita sen viestejä oikein? Varsinkaan, jos ei ole osannut kuunnella aiemminkaan. Raskauden aikana keho kokee valtavasti muutoksia eikä vielä pitkään aikaan synnytyksen jälkeenkään keho tunnu ihan omalta. Mistä sen yhtäkkiä voisi tietää, että mitä pitäisi kuunnella, mihin asioihin kiinnittää huomiota ja miten niihin tulisi reagoida?

Entä mistä tietää, milloin tuntuu pahalta, jos ei oikeastaan edes tiedä, mitä se tarkoittaa? Jos juuri se vähän pahalta tuntuva treeni on ollut just “se juttu”? Just se, mistä on tullut hyvä fiilis ja hyvä olo. Raskausaikana ja synnytyksen jälkeisessä treenissä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista treenata kehon äärirajoilla tai kipua vasten.

Lisäksi se, että tuntuu hyvältä, ei välttämättä aina tarkoita, että se on keholle parasta juuri sillä hetkellä. Moni asia saattaa tuntua hyvältä, vaikkei ole se optimaalisin vaihtoehto raskausajan muutokset tai synnytyksestä palautuva keho huomioiden.

Voiko vs. kannattaako

“Voiko” ja “kannattaako” ovat kaksi ihan eri asiaa. Raskausaikana ei ole kyse siitä voiko jotain asiaa tehdä – enemmänkin on kyse siitä, mitä kannattaa tehdä. Urheilevat ja aktiivisesti liikuntaa harrastaneet odottajat ja synnyttäneet pystyvät kyllä vaikka mihin. Kyse ei ole siitä, että he eivät pystyisi. Kaikkea, mitä voi ja pystyy tehdä, ei kuitenkaan ole välttämättä järkevää tehdä jos mietitään kehon muutoksia ja punnitaan pitkän aikavälin suorituskykytavoitteita.

Kuva: Ahjo Training Center 2017.

Urheilevat äidit ansaitsevat laadukkaampaa ohjausta

Itse pidän alussa mainittuja ohjeita täysin riittämättöminä raskaana olevalle tai hiljattain synnyttäneelle urheilijalle tai aktiiviliikkujalle (tai oikeastaan ihan kaikille). Ammattilaisella on velvollisuus ja vastuu ohjata perusteellisemmin.

Urheilijat eivät ole hauraita tai heikkoja. He ovat monella tavalla poikkeuksellisia yksilöitä, he ovat vahvoja ja pystyviä – myös raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Heitä (kuten ketään muutakaan) ei tarvitse pitää pumpulissa eikä ole oikein varoitella tai tuomita heitä liikkumisen suhteen.

Urheilijat ovat kuitenkin ihmisiä. Myös heidän keho käy läpi kaikki samat fysiologiset muutokset raskauden aikana – kova fyysinen kunto ei tarkoita sitä, että urheilevat äidit olisivat immuuneja muutoksille. Myös urheilevan äidin palautuminen synnytyksestä vie aikaa, ja se on ihan ok. Keho on tehnyt ihan mielettömän työn kasvattaessaan sisällään uuden elämän – keholle kuuluukin antaa aikaa palautua.

Mielestäni urheilevat ja aktiivisesti kuntoilevat äidit ansaitsevat laadukkaampaa ja käytännön läheisempää ohjausta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. On tärkeää, että he saavat riittävästi ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa raskauden ajan muutoksista kehossa, ohjausta treenien skaalaamiseen sekä konkreettista tukea synnytyksen jälkeen, jotta paluu oman lajin ja treenien pariin onnistuu järkevästi ja nousujohteisesti.